Mari valitti jo kauan ennen pelin julkaisua Lara Croftin taustojen ja historian muuttamisesta. Tämä ei ole oikea Lara. Emme voi ymmärtää miksi pitää muuttaa suositun hahmon tarina kokonaan, koska kirjoittajat ja kehittäjät olisivat voineet pohjata tämän pelin olemassa olevan hahmon tarinaan. Uusi Lara aloittaa seikkailijauransa monta vuotta alkuperäistä myöhemmin ja aivan eri meiningillä. Meillä peli oli jo haukuttu ja lytätty ennen kuin sitä edes julkaistiin.

Jos ei keskitytä rakkaan pelihahmon totaaliseen raiskaukseen vaan uuteen peliin avoimin mielin, niin Tomb Raider tarjoaa aivan mahtavan seikkailun. Lara on normiopiskelijatyttö etsimässä kadonnutta kulttuuria kavereiden kanssa, mutta reissu päätyy laivan haaksirikkoon ja Lara löytää itsensä riippumasta luolan katosta. Pakoon pitäisi päästä. Pelin ensimmäiset tunnit ovat synkkiä ja ahdistavia.

Tomb Raider ei keskity hautojen tutkimiseen tai niiden ryöstelyyn vaan hengissä pysymiseen vihamielisellä saarella. Keneenkään ei voi luottaa, ei edes omiin kavereihin. Pelin edetessä juoni keskittyy kuningatar Himikoon, supervoimaiseen olentoon, jota pahikset palvovat Mathiasin johdolla eli aseistettuja hulluja äijiä juoksee päälle vähän väliä ja ne pitäisi teloittaa tai kuolla kupsahtaa. Loppua kohden alkaa olemaan enemmän räiskintää ja riehumista kuin arkaa hiiviskelyä, mutta alussa on hienoa nähdä miten Lara muuttuu rikkinäisestä pelokkaasta naisesta toimintasankariksi.

Saarella seikkaillaan monissa erilaisissa paikoissa viidakosta luolastoihin ja matkalla räiskintöjen lisäksi tulee tietenkin Tomb Raider -sarjasta tuttuja pulmatehtäviä ja kiipeilyjä. Mukana myös paljon pudotuksia ja liukumisia romun seassa. Jos Lara kuolee, tapahtuu se oikein herkutellen ja läheltä katsottuna. Etenemiseen saattaa tarvita haulikkoa, hakkua tai köysiviritelmää, mutta kaikki on yleensä selkeästi esillä eikä pelaaja joudu paljoa miettimään.

Peli on pitkälti putkiräiskintää ja hiiviskelyä pulmatehtävillä ja kiipeämisillä. Viholliset pitää yleensä teloittaa päästäkseen jatkamaan seuraavalle alueelle. Yleensä on vain yksi reitti mitä kautta pääsee jatkamaan vaikka joissain alueilla on mahdollisuus kiertää vihollisen selustaan.

Tomb Raider on ahdettu täyteen tavaraa eli kaikenmoista kivaa kerättävää löytyy. Aseenosia, muinaisesineitä, gps-laitteita, lintujen munia ja lokikirjoja löytyy paljon. Kannattaa sytytellä myös soihtuja jos haluaa päästä pelin 100% läpi. Aseita voi kehittää kunhan kerää tarpeeksi romua.

Moninpeli tarjoaa deathmatchia ja tiimipeliä. Mari pelasi sitä monta tuntia, mutta minua se ei sytyttänyt.

Omasta mielestä mielenkiintoinen ja hyvä kokonaisuus vaikka monessa kohdassa putkimaisuus ja tylsät runsaslukuiset viholliset ärsyttivät. Tämä ei tuonut mieleen Lara Croftia, mutta jos sen ongelman unohtaa niin hieno seikkailu.